Kokkolan Kaupunginjohtaja Antti Isotaluksen avajaistervehdys

 

Asuntomessujen avajaiset 15.7.2011 klo 10  Kokkolassa
Kaupungin tervehdys
Kaupunginjohtaja Antti Isotalus


Arvoisa Puhemies, arvoisat Ministerit!

Kunnioitetut kutsuvieraat!


Joka niemen notkohon saarelmaan kodin tahtoisin nostattaa! Rakentavat harrastukset, pesänrakentamisen vietti, estetiikan kaipuu, halu tutustua uusiin rakentamisen ja asumisen ratkaisuihin ja sen ohella tutustua Kokkolan kesäiseen kaupunkiin olkoot jokaisen suomalaisen suuntimena tänä kesänä, näinä neljänä viikkona, jotka asuntomessut ovat auki.


Kiitokset kaupungin puolesta Suomen asuntomessuille, kaikille messujen yhteistyökumppaneille ja rakentamisen toteuttajille. Kiitokset messutoimikuntaan ja työryhmiin osallistuneille. Kiitokset projektiorganisaatiolle, erityisesti projektipäällikkö Touko Raumalle kumppaneineen. Touko on tehnyt nimensä mukaisesti kuin toukotyötä; toivorikkaasti, tulevaisuuteen uskoen ja sadonkorjuuaika tavoitteena. Tänään juhlimme erinomaista työtä ja hyvää satoa !  



Me kokkolalaiset olemme jo pitkään olleet tästä nyt alkavasta messutapahtumasta innostuneita ja onnellisia, jotkut myös erittäin työllistettyjä – en kuitenkaan ole kuullut kenenkään sanovan että työlääntyneitä – ja olemme ylpeinä esitelleet ja mainostaneet tätä nyt valmiina näkyvää kokonaisuutta. Edellisistä asuntomessuista Kokkolassa 1975 on kulunut jo 36 vuotta ja kaupungin asukasmäärä kaksinkertaistunut 46 300:aan.


Alueen suunnittelutyöt alkoivat todenteolla kohti nykyistä runsas edellisen vuosituhannen lopulla, kun viereinen leirintäalueen maasto ja Vanhansatamanlahti päätettiin kunnostaa ja maisemoida kaisloittuneesta luonnonrannasta rakennetuksi virkistysalueeksi, tapahtumapuistoksi ja pienvenesatamaksi kokkolalaisille ja vierailijoille.



Asuntomessuasia virisi 1990-luvulla, sitä tavoitteleva valtuustoaloite tehtiin ensi kerran 1995 ja uudelleen 2002. Valmistelujen jälkeen kaupunginvaltuusto teki päätöksen messujen hakemisesta 25.9.2006 ja lopullisen päätöksen messujen järjestämisestä 28.5.2007 Suomen Asuntomessujen myönnettyä Kokkolalle järjestämisoikeudet vuodelle 2011.



Millaisena me sitten Kokkolan haluamme esitellä? Tämä alue tuo merellisyyttä esille, sitä olemme Kokkolassa tärkeänä pitäneet ja kaivanneetkin. Voimakkaan maankohoamisen takia meri pyrkii pakenemaan. Ilmiötä voisi havainnollistaa vaikka toteamalla, että Kaarlelan kivikirkko, nyt radan toisella puolella aivan kuivalla maalla, oli rakentamisen aikoihin rannalla ja sinne saavuttiin myös veneillä. 



Kokkolan perusti v.1620 kuningas Kustaa II Aadolf. Jo alusta lähtien on ollut selvää, että sijainti meren äärellä on tärkeä. Kaupan ja muun liikenteen väyliä olivat vedet. Sisämaasta tuleva Perhojoki on saanut kuljettaa niin mastopuita laivoja varten kuin tervaa tuhansille puulaivoille, omille ja vientiin, aluksi Tukholman kautta ja kun Anders Chydenius v. 1764 sai Kokkolalle eli Gamlakarlebylle tapulioikeudet, kaikenlaista kauppaa sai käydä ohi Tukholmankin. 
Ja sitä käytiin, lukuisat olivat ne laivat, jotka täältä myytiin lasteineen ja rakennettiin uusia.

 

Kaupan vapaus kasvatti Kokkolan kauppa-alueesta jälkivuosikymmeninä Suomen suurimman ja Kokkolalle maineen tuhannen purjelaivan kaupunkina. Sen ajan suuri satama oli tässä Vanhansatamanlahdella, jossa myös käytiin Krimin sodan aikainen Halkokarin kahakka 1854. Kokkola löi siinä Englannin laivaston, mistä vastarannalla näkyvä muistomerkki muistuttaa ja sotasaaliina barkassivene Englannin puistossa. Ellette usko – ja vaikka uskoisittekin - käykää katsomassa.



1700-1800-luvuilla eläneen, liberalismin edelläkävijän, Kokkolan kirkkoherran ja valtiopäivämiehen, Anders Chydeniuksen muistoa vaalimme monin tavoin: Nimistössä, kuten keskustan kauppakeskittymässä Chydeniassa, Jyväskylän yliopiston Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksessa ja huomisessa Suomen ja EU:n talouden uutta suuntaa käsittelevässä Chydenius-seminaarissa. Ensimmäiseen Chydenius-seminaariin v. 1994 Kokkolassa osallistui myös EU:n komission puheenjohtaja Jacques Delors. Puhujina huomenna aamupäivällä ovat kaupungin oma kasvatti, valtiovarainministeri Jutta Urpilainen, Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen, Pohjoismaiden investointipankin toimitusjohtaja Johnny Åkerholm, Tapiola-ryhmän pääjohtaja Asmo Kalpala, Jyväskylän yliopiston rehtori Aino Sallinen ja Anders Chydenius-säätiön hallituksen puheenjohtaja, emeritus-piispa Gustav Björkstrand, vähintäänkin kesäkokkolalainen hänkin. Parin vuoden kuluessa valmistuu säätiön, opetusministeriön ja monien muiden suomalais- ja ruotsalais-tahojen tukema suurhanke Chydeniuksen kootut-teokset.



Nyky-Kokkolallekin meri ja kehittyvä satama on tärkeä. Ykspihlajan syväsataman 13 metrin väylän syventäminen on suunniteltavana ja toteutuu lähivuosina mahdollistaen Panamax-laivojen täyteenlastauksen. Pohjanmaan radan kaksiraiteistaminen mahdollistaa liikenteen kasvun. Hanke on tärkeä tälle alueelle ja koko pohjoiselle Suomelle ja sitä kannattavampi mitä nopeammin se saadaan valmiiksi. Kokkolan satama on 6,5 milj.tonnin liikenteellä Suomen neljänneksi suurin ja Venäjän transitoliikenteessä kahtena viime vuonna Suomen suurin. Satama palvelee tehokkaasti  vientiteollisuuden ja kaivosten kuljetuksia, mm. uutta Talvivaaran kaivosta.


 
Sataman läheisyyteen sijoittuu myös Kokkolan tämän päivän kansainvälinen suurteollisuus, Bolidenin sinkki ja OMG Kokkola Chemicalsin koboltti maailman suurimpien joukossa ja epäorgaanisen kemian suurimpia keskittymiä Euroopassa mm. KemFine, TetraChemicals ja Yara. Näiden välittömästi runsaat 2000 työpaikkaa tarjoavien teollisuuksien yleisten ja erityisten toimintaedellytyksien turvaaminen on paitsi kaupungin ja alueen, varmasti myös valtiovallan intressissä.


Kokkolassa ja lähialueella tuotetaan 60 – 70 % Suomen venetuotannosta, ja osa siitä on nähtävissä myös asuntomessualueen satamassa parin viikon päästä pidettävässä näyttelyssä.



Kokkola on saanut viime vuosina vuosittain 300-400 asukkaan väestölisäyksen luontaisesti ja muuttovoiton ansiosta. Työpaikkojen nettolisäys, parhaina vuosina yli 800 työpaikkaa, on parantanut työllisyyttä ja työttömyysaste on 1,5 - 2 prosenttia alle valtakunnan keskitason. Alueelliseen kehitykseen ratkaiseva merkitys on Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksella  - yhteistyöyliopistoina Jyväskylä, Oulu ja Vaasa sekä Tampereen tekninen - , Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoululla, teknologia- ja kehityskeskuksilla ja kehittyneellä ammattikoulutuksella. Vuosittainen asuntotuotanto on keskimäärin 250, mutta ennätysvuosina lähes 400. Yritykset ja kauppa ovat rakentaneet vilkkaasti. Kaupan ja palvelujen investointien tukemana Kokkolan kävelykeskusta sai tänä vuonna vuoden kaupunkikeskustapalkinnon. Kannattaa tutustua siihen ja tietysti vanhaan kaupunkiin, yhteen Suomen suurimmista yhtenäisistä puutalokorttelialueista Rauman ja Porvoon rinnalla. Kuten myös kesätoriin, iltatoriin keskiviikkoisin ja perjantaisin, musiikillisiin suihkulähteisiin keskuspuistossa – ja moneen muuhun mukavaan juttuun kesä-Kokkolassa.


 
Asuminen meren rannalla on aiemmin ollut kesäisin arkipäivää. Vieläkin rannat ovat suurelta osin kesämökkikäytössä. Mökeistä ei haluta tietenkään luopua eikä historiallisten huvila-alueiden, kuten vastapäisen yli satavuotiaan Sannanrannan, rennosta ilmapiiristä. Toisaalta väkiluvun noustessa on yhä enemmän niitä, jotka haluavat merellisyydestä nauttia. Tähän haasteeseen messualue hyvin vastaa, mutta  uusia mahdollisuuksia riittää kartoitettavaksi.



Ylpeyden aiheista haluaisin mainita vielä musiikin, jota täällä kansanmusiikkimaakunnan, viulu-Pohjanmaan, pääkaupungissa harrastetaan monella tavalla ja korkealla tasolla. Konservatorio ja ammattikorkeakoulu kouluttavat osaajia ja musiikin ammattilaisia. Keski-Pohjanmaan maailmankuulu kamariorkesteri on sekin saanut virtaa kansanmusiikista. Jopa sen perustaja ja pitkäaikainen johtaja, professori Juha Kangas aloitti Kankaan pelimanneissa Kaustisella, jossa kansainväliset kansanmusiikkijuhlat soivat parhaillaan tämän viikon ajan. Kokkolan Operan aikaiseksi dirigentiksi saamme Kokkolan vävy-pojan, ylikapellimestari Sakari Oramon osaltaan vastaamaan siitäkin, että taso on kansainvälistä huippuluokkaa maustettuna luovalla omaperäisyydellä. Kokkolalaiset oopperalaulajattaret Anu Komsi ja Annika Mylläri saavat joka kesä tänne mukaansa valiojoukon kaukaakin lähempää tulevien kumppaneiksi. Varmaan olette huomanneet, että Taikahuilu soi jo eilen illalla 600 oopperanystävälle Länsipuiston sirkusteltassa ja sama Mozartin sävel muine konsertteineen kiirii Kokkolassa näinä päivinä ja koko ensi viikon ajan.


Hyvät asuntomessuavajaisten vieraat. On ilo nähdä teidät täällä tänään ja muinakin päivinä. Toivomme, että viihdytte Kokkolassa ja asuntomessuilla. Käykööt kaikkien unelmat toteen, kuten ne ovat nyt käyneet – kovan työn ja uurastuksen palkkana - niillä, jotka ovat nämä uudet kodit ja vuoden 2011 asuntomessut aikaansaaneet.



Tervetuloa Kokkolaan!