Asuntomessujen talot ovat hiiliviisaita pilottirakennuksia

Tämän vuoden Asuntomessujen yksi pääteemoista on hiiliviisaus. Se ilmenee ilmastoystävällisten periaatteiden mukaan rakennetuissa taloissa, joista kaikista on myös laskettu hiilijalanjälki rakennuslupahakemusta varten. Tässä artikkelissa selvitetään, minkälaisia konkreettisia havaintoja pilottirakennukset ovat tarjonneet tähän mennessä.

Asuntomessut Oulussa 2025 tarjoaa asumiselämysten lisäksi mielenkiintoista syventävää tietoa rakentamisen ilmastovaikutuksista ja tietoa tulevaisuuden tavoista mitata rakennusten hiilipäästöjä. Asuntomessujen talot ovat tänä vuonna ilmastoystävällisen rakentamisen pilottirakennuksia.

Rakennusten kasvihuonekaasupäästöjen alentaminen niiden pitkäaikaiskestävyyttä parantamalla on hiiliviisauden ytimessä. Toisin sanoen tavoitteena on, että rakennukset palvelisivat käyttäjiään mahdollisimman pitkään.

Hiiliviisaus näkyy rakennusmateriaalien valinnoissa, energiatehokkaissa ja rakentamisen laatua parantavissa ratkaisuissa. Hiiliviisautta on myös läheltä saatavien ilmastoystävällisten rakennusmateriaalien käyttö.

Hartaanselänrannan Asuntomessualueen suunnittelun tavoitteena on päämäärätietoisesti ollut kestävä ja hiilineutraali rakentaminen. Rakentamisen päästöjen vähentäminen oli tavoitteena jo asemakaavaa laadittaessa, ja vähähiilisen rakentamisen tavoittelu vaikutti myös rakentajien valinnassa.

Kontio Vehmas (kohde 16) on moderni kaupunkihirsikoti ja yksi hiiliviisaimmista kohteista. Se yhdistää luonnon ja asumisen poikkeuksellisen oivaltavasti, ja on rakennuksena samalla energiatehokas. Kuva: Kontiotuote oy

Hiiliviisautta on kehitetty yhteistyössä Oulun rakennusvalvonnan kanssa. Alkuvaiheessa selvitettiin, minkälaisia hiilijalanjäljen vertailuarvoja oli odotettavissa ja minkälaisia realistisia tavoitteita voitiin ylipäätään ajatella. Alkuselvityksen pohjalta pientaloille hiilijalanjäljen tavoitteeksi päädyttiin asettamaan 16 kg CO2e/m2/a vertailuarvo.

Mutta hetkinen! Mitä tuo vaikealta näyttävä matemaattinen yksikkö pitää sisällään, ja onko 16 paljon vai vähän? Aivan oikein. Asia on kokonaisuutena uusi, eivätkä sen yksityiskohdat olleet täysin selviä edes alan asiantuntijoille ennen kuin hanketta lähdettiin edistämään. Mitä ollaan siis opittu, ja mitä seuraavaksi?

Hoksauttamalla kohti parempia tuloksia

Oulun kaupungissa on tehty ilmastotyötä jo pitkään. Yksi konkreettisista toimintaa ohjaavista asioista on Hiilineutraali Oulu 2035, joka on kaupunkistrategian yksi painopisteistä. Yhtenä oppimis- ja toteutuskohteena viranomaisohjeuksen kehittämisessä ovat toimineet Asuntomessujen talot ja niistä tehdyt hiilipäästöjen laskelmat, joita on työstetty yhteistyössä rakentajien kanssa.

”Tärkeää on ollut huomata, missä ja miten rakennusten päästöjä voidaan alentaa, sekä mitkä ovat ne tärkeimmät tekijät, jotta pystymme asiantuntevasti ohjaamaan, vaikka laki ei vielä hiililaskentaa pientaloilta vaatisikaan”, sanoo tarkastusarkkitehti Sini Varis Oulun rakennusvalvonnasta.

Pientalorakentajissa on jo lähtökohtaisesti monia, jotka ovat kiinnostuneita rakentamisen vähähiilisyydestä ja pohtivat päästökysymyksiä.

Oulun kaupungin rakennusvalvonnan ilmasto- ja korjausneuvoja Tommi Riippa on samoilla linjoilla:

”Oulussa on jo pitkään vapaa-ehtoisesti hoksauttamalla saatu aikaan energiatehokkaita rakentamisen ratkaisuja. Olemme saaneet yhteistyöllä sekä pientaloja että muitakin taloja energiatehokkaammiksi kuin mitä määräystasot ovat edellyttäneet."

Kohdehakemusten perusteella Asuntomessurakentajien joukosta Oulun rakennusvalvonta valitsi viisi kohdetta, joiden kanssa hiiliviisaustavoitteita ja parannusmahdollisuuksia käytiin tarkemmin läpi. Ohjauksen ansiosta joidenkin kohteiden hiiliviisautta saatiin parannettua esimerkiksi rakennuksen pitkäikäisyyttä ja energiatehokkuutta parantamalla.

Pienin energiankulutus Oulun Asuntomessutaloista on Villa Aurinkotuulella (kohde 6), joka on kaksikerroksinen puurakenteinen pientalohuvila. Aurinkopaneelit, tuuliturbiinit ja varaava akusto tekevät rakennuksesta lähes energiaomavaraisen. Kuva: Suomen Asuntomessut

Miten hiilijalanjälki määritetään ja mitataan?

Rakennuksen hiilijalanjälki tarkoittaa rakennuksen koko elinkaaren aikana ilmakehään vapautuneiden kasvihuonekaasujen määrää. Rakennuksen hiilijalanjälki puolestaan lasketaan ympäristöministeriön ohjeistuksen mukaan. Siinä otetaan huomioon muun muassa rakentamiseen käytettävät materiaalit, valmistus, kuljetukset, rakennustyömaan toiminnot, koneet ja energiantarpeet sekä rakennuksen käytön aikainen energian kulutus, ennakoitavissa olevat rakennusosien vaihdot (kuten ikkunat) sekä lopulta rakennuksen elinkaaren päässä oleva purkaminen ja jätteenkäsittely.

Edellä mainitut tiedot syötetään laskentaohjelmaan. Apuna on myös kansallinen päästötietokanta (CO2-data.fi), johon on kerätty ajantasaisin tieto tavanomaisten rakennusmateriaalien päästökertoimista ja vaikeasti arvioitavien osien taulukkoarvoista, kuten talotekniikasta ja työmaan toiminnoista.

Lopputulos on yksinkertaiselta kuulostava numero eli rakennuksen hiilijalanjäljen vertailuarvo, joka koostuu toisin sanoen lukuisista monista tiedonpalasista.

”Kyseinen menetelmä on kehitetty, jotta pystymme vertailemaan saman kokoluokan rakennuksia toisiinsa. On myös mahdollista vertailla keskenään eri kokoisia taloja, koska laskentakaava sisältää myös neliötä kohti vuodessa -määritelmän. Pientaloa ja kerrostaloasuntoa on siis mahdollista verrata toisiinsa, vaikka ne eivät suoraan ole verrannollisia”, Tommi Riippa valottaa.

Oulun vertailuluku 16 syntyi lähtötason selvityksen myötä. Asemakaava määritteli, minkä kokoisia taloja oli luvassa. Kaavamerkintä myös edellytti, että hiilijalanjäljet lasketaan. Näitten määräysten ja rakentamistapaohjeiden perusteella oli mahdollista määrittää alueelle keskimääräinen ratkaisu. Se sisälsi myös lämmitysmuodon ottamisen huomioon. Alueen kohdalla se oli kaukolämpö.

Lopulta oletustieto tuotti lukemaksi 20.

”Tuo ei vielä sisältänyt muuta kuin keskimääräiset arvot ns. business as usual -mallilla”, Riippa täydentää.

Työryhmä kuitenkin arvioi, että olisi mahdollista saada oikeilla valinnoilla 20 prosentin pudotus eli saada lukemaksi 16. Samaan aikaan Helsingissä julkaistiin ensimmäinen vertailuarvo kerrostaloille, joka oli täsmälleen sama 16.

”Totesimme, että samoilla suunnilla ollaan, ja tavoite 16 on oikein hyvä”, Sini Varis muistelee.

Sini Varis toimii tarkastusarkkitehtina Oulun kaupungin rakennusvalvonnassa. Hän on perehtynyt vähähiiliseen rakentamiseen ja vähäpäästöisiin omakotitaloihin.

Oletuksista todellisuuteen ja murroksiin

Jo rakentamislaki ohjaa rakentamaan vähähiilisesti. Se tarkoittaa, että rakennuksen koko elinkaaren aikana syntyvät ilmastohaitat ja -hyödyt pystytään huomioimaan. Asetukset rakennusten ilmastoselvityksistä, rakennustuoteluettelosta ja hiilijalanjäljen raja-arvoista ovat myös tulossa osaksi Suomen rakentamismääräyskokoelmaa.

Kaikki tämä on ymmärrettävää, koska paine saada päästöjä alas on kova. Ilmastonmuutos koettelee meitä kaikkia. Hiilijalanjäljen laskeminen on konkreettinen tapa saada asia ymmärrettäväksi. Helpointa on muistaa, että hiilijalanjäljen suuruuteen vaikuttavat eniten rakennuksessa käytettävät materiaalit, rakennuksen energian tuottamistapa ja rakennuksen energiatarpeen määrä.

Onko 16 edes riittävä luku? Helsingissä uusien kerrostalojen kohdalla se on tiputettu jo 14:ään.

”Kansallisia vaatimustasoja ei ole vielä julkistettu”, Tommi Riippa huomauttaa.

”Kun ryhdyimme setvimään tätä haastetta, emme tienneet kuinka paljon on paljon. Piti itse haarukoida. Lähdimme siitä, mikä on normaali taso, ja teemme siitä parempaa. Helsingin tavoitearvo on ehkä hieman eri asia. Kun uudet tavoitearvot joku päivä tulevat, ne menevät joka tapauksessa rakennusluokittain. Sairaala on eri kuin asuinkerrostalo. Odotamme mielenkiinnolla tulevien hiililaskennan raja-arvojen julkaisua.”

Tommi Riippa työskentelee Oulun kaupungin rakennusvalvonnan ilmasto- ja korjausneuvojana. Hän on kokenut ja palkittu korjausrakentamisen ja ilmastoystävällisen rakentamisen asiantuntija. Kuva: Hanna Sankala-Sivula

Hiililaskenta tulee pakolliseksi ensi vuoden alusta. Kun kansalliset vaatimukset oletettavasti syksyllä julkaistaan, ne eivät pysy ikuisesti samoina, vaan todennäköisesti tiukentuvat säännöllisin väliajoin, vähän samaan tapaan kuin autojen päästöt, joita koetetaan suitsia vuosi vuodelta.

Sini Varis tuo tähän kohtaan uuden termin: energiamurros.

”Sähkön ja -lämmöntuotanto ovat muuttuneet ja muuttuvat jatkuvasti vähäpäästöisempään suuntaan. Se vaikuttaa suoraan rakentamiseen ja asumisen päästöihin. Energiamurros vaikuttaa välillisesti myös rakennusmateriaalien vähäpäästöisyyteen. Tässä innovaatioilla, kuten vähähiilisellä betonilla, on ratkaiseva merkitys”, hän sanoo.

Rakennuksen pitkäikäisyys on vähäpäästöisyyttä

Asuntomessuilla Oulussa suurin osa rakennuksista on puurakenteisia. Puu on hiiliviisas materiaali sen vähäpäästöisen valmistuksen, puuhun sitoutuneen hiilen ja puun uudelleenkäyttömahdollisuuksien ansiosta.

”Jos rakennus säilyy ja siinä on käytetty esimerkiksi massiivista puurakennetta, sillä on kyky varastoida paljon hiiltä jopa satoja vuosia, vanhan hirsitalon tapaan”, Tommi Riippa kertoo.

Villa Prykä (kohde 3) on yksi hiiliviisaimmista kohteista. Puinen rakennus on arkkitehtuuriltaan veistosmainen. Kuva: Arkkijussi oy

Puun kohdalla puhutaan usein myös hengittävyydestä. Uudet, mahdollisesti liian tiiviit talot voivat aiheuttaa myös ongelmia. Tommi Riippa kuitenkin heti muistuttaa, että kyse on ilmanvaihdon toimivuudesta, ei tiiviyden tuomista haitoista. Ja ilmanvaihtokin saadaan palvelemaan energiatehokkuutta, jos esimerkiksi lämpö otetaan talteen ilmanvaihtokoneessa. Tämäkin on käytännön oppi eräästä Asuntomessukohteesta.

Hiiliviisaus on kaiken kaikkiaan silmiä aukaisevaa tekemistä. Laskelmien kautta saadaan näkyviin monenlaisia asioita, jotka aiemmin jäivät piiloon tai vähemmälle huomiolle.

”Pientaloille hiilijalanjäljen laskeminen ei ole tulossa pakolliseksi, mutta on silti kannustettavaa. Todennäköistä on, että esimerkiksi pientalotehtaat ryhtyvät laskemaan omien tuotteittensa hiilijalanjäljen”, Riippa tähdentää.

Se tarjoaa erilaisille pientalovaihtoehdoille myös kilpailuetuja.

Vaikka Villa Aurinkotuulella oli arvioiduista kohteista pienin energiankulutus, oli kuvan Ainoakoti Villa Peakilla (kohde 17) alhaisin hiilijalanjälki. Kunnianhimoinen arkkitehtuuri ja rohkeat ratkaisut voivat olla myös vastuullisia. Kuva: Suomen Asuntomessut

Tietoa saa testaamalla

Oulun Asuntomessukohteiden hiilijalanjäljen laskeminen ja alkuasetelman selvittäminen ovat olleet uraauurtava teko. Tulevaisuudessa laskelmat tulevat joko suunnittelijoilta tai konsulttitoimistoilta.

Sini Varis ja Tommi Riippa toteavat ykskantaan, että ainakin Oulussa koetetaan ohjaamisella vaikuttaa ja saada yhdessä kannustaen aikaan parempaa hiiliviisasta rakentamista.

Messukohteista osa alitti 16:nnen vertailuarvon reilusti, mutta kyse ei ollut kilpailusta vaan kokonaisuudesta. Toinen vaihtoehto olisi ollut rakentaa ilman ohjausta vailla tuloksia. Nyt hiiliviisaalla tekemisellä saatiin lupavaiheen tuloksia paremmiksi.

”Parasta olisi, jos luvut päivitettäisiin myös rakentamisen jälkeen ja katsoa, kuinka tarkasti ne lopulta toteutuivat. Kaikki tieto on meille joka tapauksessa uutta”, Tommi Riippa kertoo hankkeen erikoislaatuisuudesta.

Sini Varis muistuttaa lisäksi, että alhaiseen hiilijalanjälkeen voi päästä montaa eri reittiä.

”Lähtötilanne on edelleenkin melko tuntematon ja parantamisen varaa varmasti on. Hiiliviisaus on uutta lähes kaikille. Monille hiilipäästöt tulevat olemaan ykkösasia, mutta monille myös vähemmän kiinnostuksen kohde. Päästörajojen kiristykset ovat kuitenkin väistämättömiä, ja niitä kannattaa pohtia jo nyt”, Varis summaa.

Asuntomessut Oulussa osoittavat, että kun hiiliviisaus tuodaan osaksi käytännön rakentamista, on mahdollista saavuttaa myös ilmaston kannalta kestävämpää rakentamista. Parhaat tulokset saadaan yhteistyöllä, tiedolla ja avoimella kehittämisotteella.

Hiilijalanjälki vai hiilikädenjälki? Mitä tarkoittaa hiilineutraalius?

Ohessa muutamia lyhyitä selityksiä ja keskeisiä hiiliviisauteen liittyviä termejä:

Hiilijalanjälki

Rakennuksen hiilijalanjälki tarkoittaa rakennuksen koko elinkaaren aikana ilmakehään vapautuneiden kasvihuonekaasujen määrää. Hiilijalanjäljen yksikkönä käytetään usein hiilidioksidiekvivalenttia CO2, jossa kasvihuonekaasujen määrä on yhteismitallistettu vastaamaan hiilidioksidin ilmastoa lämmittävää vaikutusta.

Hiilikädenjälki

Hiilikädenjälki edustaa sellaisia ilmastohyötyjä, jotka vähentävät päästöjä, ja joilla on positiivisia ilmastovaikutuksia. Tyyppiesimerkkinä materiaalinen hiilivarasto, kuten hiiltä itseensä sitova puu.

kg CO2e/m2/a

Kyse on rakennuksen elinkaaren hiilijalanjäljen merkintätavasta, jota kutsutaan vertailuarvoksi. Joissakin yhteyksissä puhutaan myös c-luvusta. Arvon osuus kg CO2e tarkoittaa kasvihuonekaasuja hiilidioksidiekvivalenttikiloina symmetrisesti pyöristettynä. Rakennuksen lämmitettyä nettoalaa kuvastaa vertailuarvossa m2. 50 vuoden mittaista arviointijakson pituutta merkitään symbolilla a.

Hiilineutraali rakentaminen

Rakentamisen prosessi, jossa kokonaispäästöt kompensoidaan tai ne ovat yhtä suuret kuin saavutetut ilmastohyödyt.

Elinkaariarviointi (LCA)

Menetelmä, jolla arvioidaan rakennuksen koko elinkaaren aikaiset ympäristövaikutukset. LCA toimii myös pohjana hiililaskennalle.

Vähähiiliset materiaalit

Vähähiilinen materiaali on rakennusmateriaali, jonka valmistus aiheuttaa mahdollisimman vähän päästöjä. Hyvänä esimerkkeinä on hiilivarastona toimiva puu ja GWP-betonit. Materiaalin kohdalla on tärkeä huomioida myös materiaalien tekninen käyttöikä.

GWP-luokitus

GWP tulee sanoista Global Warming Potential. GWP on ilmastovaikutuksen mittari, jota käytetään esimerkiksi vähähiilisen betonin luokitteluun (GWP85, GWP70 jne).

Pääkuva: Puu on hiiliviisas materiaali. Asuntomessuilla Oulussa suurin osa rakennuksista onkin puurakenteisia. Elävien puiden tarjoama luonnonläheisyys myös korostaa asumisen ihanteiden mukaista rakentamista. Kuva: Harri Tarvainen