Suunnittelu näkyy ja tuntuu Asuntomessuilla

Asuntomessut Oulussa on myös suunnittelun juhlaa. Asuntomessukohteiden taustalla on paljon erilaisia teemoja, jotka ovat ohjanneet sekä alueen arkkitehtuuria että yksittäisten kohteiden henkeä ja lopputulosta. Kaikkiaan kahdeksan kiehtovaa teemaa hioutuivat yhteistyössä Asuntomessualueen kaavoittajien, rakennusvalvonnan ja rakentajien kanssa.

Oulu tunnetaan paitsi pohjoisen Suomen taloudellisena moottorina myös innovatiivisena teknologia- ja tutkimuskaupunkina. Oulun yliopistossa tutkitaan muun muassa arkkitehtuuria, valaistusta, rakentamista, rakennusterveyttä ja asuntojen hinnanmuodostusta. Sieltä myös valmistuu joukko tulevaisuuden arkkitehteja ja diplomi-insinöörejä. Koulutuksen ja tutkimustyön lisäksi Oulussa on lukuisia erilaisia teknologia-alan yrityksiä, joissa tuotetaan esimerkiksi ohjelmistoja ja erilaisia järjestelmäpalveluita.

Ei siis ihme, että neljä arkkitehtia Oulun kaupungilta alkoi hyvissä ajoin miettiä, miten Asuntomessuja voisi lähestyä asumisen ja sisustamisen lisäksi hieman teknologisemmalla, ”oulumaisella” tavalla. Samalla ajateltiin, että tästä lähestymistavasta voisi olla iloa ja inspiraatiota myös alan opiskelijoille ja asumisen teknologiasta syvemmin kiinnostuneille.

Yksi arkkitehdeista oli Riikka Mämmioja, joka on toiminut Asuntomessut Oulussa -tapahtuman messuarkkitehtina ja edustaa Oulun kaupunkia. Nykyiset teemat saivat inspiraationsa sekä kaava-aikaisista teemoista että motivaatiosta nostaa esiin Oulun teknistä osaamista.

”Niinpä ryhdyimme konkreettisesti tutkimaan, minkälaisia Asuntomessuille sopivia teemoja oli löydettävissä. Kokonaistavoitetta vahvisti myös tietoisuus siitä, että noin 80 prosenttia Asuntomessualueen suunnittelijoista tuli Oulun alueelta”, Mämmioja selvittää teemojen syntyhistoriaa.

Messuarkkitehti Riikka Mämmioja on valmistunut arkkitehdiksi Oulun yliopistosta. Hänen kandidaatintyönsä oli CLT-rakenteinen puukerrostalo, jossa on paljon innovatiivisia yksityiskohtia.

Minkälaisia rakentamisen teemoja Asuntomessut Oulussa sitten tarjoaa? Onko kaikki vain teknologiaa vai mahtuiko mukaan myös ripaus suiston salaisuutta ja vanhan huvilakulttuurin havinaa?

Yhteisiä teemoja löytyi lopulta kahdeksan: hiiliviisaus, luonnonvalo ja näkymät, vehreät puutarhat, muuntojoustavuus, arkkitehtoniset ratkaisut, toiminnallisuus, yksityisyys ja yhteisöllisyys sekä kahdeksantena innovatiivisuus.

Hiiliviisautta ja luonnonvaloa

Asuntomessujen talot ovat hiiliviisaita pilottirakennuksia, joiden hiilijalanjäljen tavoitteeksi asetettiin 16 kg CO2e/m2/a vertailuarvo. Hiiliviisautta kehitettiin heti hankkeen alkuvaiheessa yhteistyössä Oulun rakennusvalvonnan kanssa. Yksi Asuntomessujen pääteemoista onkin hiiliviisaus, joka ilmenee ilmastoystävällisten periaatteiden mukaan rakennetuissa taloissa. Kirjoitimme tästä oman seikkaperäisen artikkelin, johon kannattaa tutustua.

Rakentamiseen ja suunnitteluun liittyvistä teemoista toinen liittyy luonnonvaloon ja näkymiin. Kodin tunnelman kannalta luonnonvalo on oleellinen osa, mutta valon hallitseminen ei aina ole helppoa.

“Näkymien haluttaisiin olevan hyviä, mutta kuumuutta ei tulisi päästää sisätiloihin. Joskus on perusteltua avata näkymät myös pohjoiseen, koska sen valo on tasaisempaa eikä aiheuta liikaa lämpöä”, Riikka Mämmioja opastaa.

Niinpä rakennuksen valoaukkojen sijoittelu lähtee rakennuspaikasta ja ilmansuunnista. Samalla tulee kyseeseen näkymät, ja toisaalta mihin suuntaan halutaan yksityisyyttä.

Ainoakoti Villa Peakin (kohde 17) yhteistilat sijaitsevat toisessa kerroksessa. Tällä ratkaisulla näkymiä on saatu kaikkiin ilmansuuntiin. Samankaltainen ratkaisu on nähtävissä esimerkiksi Villa Prykässä (kohde 3) ja Villa Aavassa (kohde 2).

Hyviä sijoituspaikkoja ikkunoille ja valoaukoille ovat näkymien päätteet, kuten käytävät ja sisääntulo- ja oleskelutilat.

Kaksikerroksinen puutalo Villa Aava (kohde 2) on esimerkki kohteesta, joka yhdistää modernin arkkitehtuurin, paikallisosaamisen ja valon käsittelyn. Rakennuksen julkisivun aukot ovat paitsi esteettisiä, myös vastaavat luonnonvalon ja talotekniikan tarpeisiin. Viherhuone suojaa auringon paahteelta ja tuo luonnon sisätiloihin.

Vehreitä puutarhoja

Asuntomessuilla Oulussa viherkerroinvaatimus tulee asemakaavasta ja se koskee poikkeuksellisesti myös pientaloja. Tällä tavoiteltiin pihoja, jotka biodiversiteetiltään mukailisivat lähialueen lehtometsän kaltaista monimuotoisuutta.

Hietasaaren Veiston (kohteet 4 ja 5) piha on saanut inspiraationsa alueella olevista suojeltavista lehdoista. Pihalta löytyy yli 1400 eri kasvia – eikä lainkaan nurmea! Kuva: Arkkitehti Takkunen

Viherkerroin kertoo tontin vihertehokuuden yhdellä luvulla. Se saadaan jakamalla painotettu viherpinta-ala tontin pinta-alalla. Painotettu viherpinta-ala tarkoittaa sitä, että pihalta löytyy esimerkiksi puita ja pensaita, joita voidaan pisteyttää sen mukaan, kuinka edullisesti ne vaikuttavat ympäristöönsä.

Tontti Villa Aalloksen (kohde 18) ympärillä on pieni, johon on kuitenkin saatu luotua suojaisia oleskelualueita. Sinne on myös sovitettu paljon istutuksia.

Kaikkiaan pihasuunnitelmat ovat onnistuneita. Ne ovat monimuotoisia, monipuolisia ja runsaita.

“Suunnittelijat ovat erinomaisesti ottaneet rakennuspaikan luonteet huomioon ja haltuun sekä pystyneet luomaan pienillekin tonteille erilaisia aktivoivia alueita”, Mämmioja iloitsee.

Muuntojoustavat kodit elävät elämän mukana

Monikäyttöiset pohjaratkaisut, vaihtoehtoiset huonesuunnitelmat ja huolellisesti mietityt vesipisteiden paikat mahdollistavat sopeutumisen elämänmuutoksiin ilman suurempia remontteja.

Muuntojoustavuus ja siihen liittyvät tavoitteet ovat olleet ajankohtaisia puheenaiheita kiinteistö- ja rakennusalalla. Kehittämistarvetta on ollut jo vuosikymmeniä, mutta käytännöissä se ei ole aktiivisesti näkynyt. Ehkä kyse on myös muuntojouston käsitteen epämääräisyydestä. Erään määritelmän mukaan muuntojoustavuudessa on kyse rakennuksen tai rakenteen kyvystä mukautua käyttöiän aikana tapahtuviin muutoksiin. Käsite on kuitenkin vakiintumaton ja edellyttäisi yhteisesti hyväksyttyä määritelmää.

Oulun Merta Tyrskyn (kohde 21) sisällä yhden seinän poistolla tai lisäämisellä saadaan helposti muunnettua huoneiden lukumäärää.

Muuntojoustavuutta tuovat isot huoneet, joita on mahdollista kalustaa monella tavoin sekä ylä- ja alakerrassa. Tällainen ratkaisu löytyy esimerkiksi Hietasaaren Gårdissa (kohteet 19-20), joka on neljän pientalon yhteisö ja moderni tulkinta oululaisesta huvilaelämästä. Saman kohteen monikäyttöisyyttä on lisätty piharakennuksella, josta löytyy yhteiskäyttöinen sauna, verstas ja monikäyttöinen yhteistila. Näin kerrosneliöitä on vapautettu itse päärakennuksista.

Muunneltavuuden avulla voidaan yleisesti vastata kohdistetummin asuntojen kysyntään ja ottaa paremmin huomioon asukkaiden toiveita. Villa Pesäpuusta (kohde 15) löytyy toimistotila, joka voidaan myöhemmin muuttaa makuuhuoneeksi tai vaikkapa harrastetilaksi.

Muissakin Asuntomessukohteissa on monia muuntojoustavia yksityiskohtia: piharakennus voi toimia erillishuoneena sinne sijoitetun wc:n ansiosta; makuuhuoneita voidaan yhdistellä purkamatta kiintokalusteita; pienet tilat huoneitten jatkeena voivat toimia työtiloina, leikkialueena tai vieraan makuutiloina.

Arkkitehtoniset ratkaisut synnyttävät identiteetin

Arkkitehtoniset ratkaisut on luontainen teema. Luovat ja rakenteelliset ratkaisut tuovat omaleimasuutta ja antavat rakennuksille sen identiteetin. Tärkeitä konsepteja ovat massa, muoto ja mittasuhteet.

Asuntomessukohteet edustavat monin tavoin erinomaista arkkitehtuuria. Erityistä huomiota ovat jo nyt julkisuudessa keränneet esimerkiksi mainio, perinteistä hirsiarkkitehtuuria uudella tavalla esittelevä Honka Kömmeli (kohde 14) tai tanskalaishenkinen harkkorunkoinen Talo Hjemma (kohde 7), joka on kauttaaltaan verhottu tiililaatoilla. Kyseinen menetelmä on suomalaisessa arkkitehtuurissa vähemmän hyödynnetty.

Villa Prykä (kohde 3) on jylhä rakennus, joka näyttää uhmaavan maan vetovoimaa. Veistosmaisessa puutalossa yhdistyvät arkkitehtuurin näyttävyys ja huolellinen suunnittelu. Isot ikkunat tuovat myös luonnon osaksi sisätiloja.

Yleisesti arkkitehtonisia ratkaisuja voidaan hakea jo kaavoitusvaiheessa, rakennuksen sijoittelusta tontille sekä itse rakentamistavoista. Näkyvimpiä ratkaisuja ovat kuitenkin pohjan toimivuus, valon ja varjon hyödyntäminen sekä materiaalivalinnat.

Kaikissa Asuntomessukohteissa on mietitty tarkkaan arkkitehtonisia tekijöitä, kuten näkymien avautumista, valon luonnetta eri tiloissa tai aikakauden erilaisia trendejä.

Toiminnallisuus jalkauttaa arkkitehtuurin

Arkkitehtuuri ja pihasuunnittelu muodostavat toiminnallisuudelle alustan, jota kehitetään muun suunnittelun avulla. Teknologialla ja sisustussuunnittelulla voidaan lisäksi luoda monikäyttöisiä tiloja, jotka lisäävät hyvinvointia ja kodin omaleimaisuutta.

Esimerkiksi Huvilaisen (kohde 1) suunnittelun lähtökohtana on ollut arjen hyvinvointi. Siksi harrastuksille on varattu pihalta toiminnallisia alueita. Rakennuksen makuuhuone ja vaatehuone on sijoitettu yläkertaan, jolloin se rauhoittuu vain asukkaiden käyttöön. Oleskelutilat sijaitsevat alakerrassa, jossa muutenkin on helppo kestitä vieraita ja nauttia arkisista iloista.

Kontio Vehmas (kohde 16) tarjoaa paljon säilytystilaa harrastuksille. Tontilla on myös monipuolinen piha. Rakennuksen toiminnallisuus tukee aktiivista perhettä.

Yksityisestä yhteisölliseen

Asuntomessualue on tiiviisti rakennettu urbaani omakotialue. Käytännössä se tarkoittaa pienempiä tontteja, joilla ei ole mahdollista saavuttaa samanlaista yksityisyyttä kuin haja-asutusalueella. Tiiviys tarkoittaa toisaalta tiivistä yhteisöä, jolta voi herkemmin pyytää apua ja neuvoja.

Tiivis rakentaminen antaa kuitenkin mahdollisuuksia hyvälle suunnittelulle: elementtien sijoittelulla ja harkituilla yksityiskohdilla saadaan luotua yksityisyyttä.

Finnlamelli Villa Musican (kohde 13) soittosali avautuu lasiseinien kautta puolijulkiseksi tapahtumatilaksi, jota on jopa mahdollista vuokrata eri käyttötarkoituksiin.

Villa Satakielessä (kohde 12) on saatu yksityisyyttä pihasuunnittelun keinoin. Puu- ja pensasrivit on sijoitettu naapuria vasten ja näkymää on jätetty myös kohti lehtometsää.

Villa Suojan (kohde 11) rakennukset ja katokset on sijoitettu niin, että tontille muodostuu puolijulkinen sekä yksityinen piha. Ensimmäisen kerroksen näkymät on tarkkaan harkittu. Pohjoiseen sijoittuvasta julkisesta puistosta ei näy sisätiloihin. Näkymät avautuvatkin itään kohti suojaava lehtometsää ja etelään yksityiselle pihalle.

Innovatiivisuus eli oivalluksia, yksityiskohtia ja yllätyksiä

Asuntomessukohteista Villa Aurinkotuuli (kohde 6) on yksi innovatiivisimmista, ja se käyttää jokaisen neliön tehokkaasti. Se on myös erittäin energiatehokas, osin jopa omavarainen. Rakennuksen portaiden alus toimii säilytystilana, ulkokeittiö ja poreallas laajentavat käytettävää pinta-alaa.

Kekseliäisyyden kirjo on moninaista. Talo Hjemmassa ei ole erillistä sadevesijärjestelmää, vaan hulevedet ohjautuvat seinää pitkin sokkeleita kiertävään linjakouruun. Hietasaaren Lyhdyn (kohteet 8-10) saunaan ei ole kulkua sisätiloista, jolloin rakennusoikeutta on voitu hyödyntää laajemmin.

Villa Pesäpuu (kohde 15) on moderni hirsikoti, josta löytyy älyratkaisujen ja teknologian ohella kasvikatto. Kohteen autokatoksen viherkatto on nimittäin päällystetty jäkälällä.

Koteja, jotka kestävät aikaa ja katseita

Asuntomessut Oulussa 2025 näyttää, miten suunnittelu voi olla monitasoista, vaikuttavaa ja arkea parantavaa.

Monissa kohteissa kaikki teemat ovat läsnä moni tavoin. Yksikerroksinen Kontio Vehmas (kohde 16) on osuva esimerkki, jossa hiiliviisaus ja innovatiivinen arkkitehtuuri kätkee sisäänsä vehreyttä, valoa ja näkymiä luontoon.

“Kahdeksan erilaista teemaa eivät siis ole irrallisia elementtejä, vaan toisiinsa limittyviä ratkaisuja, jotka tekevät asumisesta sekä yksilöllistä että kestävää”, messuarkkitehti Riikka Mämmioja summaa.

Pääkuva: Finnlamelli Villa Musican (kohde 13) erikoisuus ja mieleenpainuvin ominaisuus on sen yli 20 neliön soittosali. Kohteessa yhdistyvät yksityisyys ja yhteisöllisyys sekä arkkitehtoniset ratkaisut ja toiminnallisuus.