Vuosien varrelta

Ensimmäiset Asuntomessut näkivät päivänvalon Tuusulassa 1970. Tällöin toiminta-ajatuksena oli lisätä asuntotietoutta sekä parantaa asuntosuunnittelun ja -rakentamisen laatua. Siitä lähtien messuja on järjestetty lähes vuosittain ja joinain vuosina jopa useammat, aina tähän päivään saakka.

1970 Tuusulan ensimmäiset Asuntomessut toivat oman tuvan, oman luvan kaiken kansan saataville.Vaikka lähiöasuminen oli suosittua, moni suomalainen halusi edelleen asua omassa talossa. Tuusulan Asuntomessut vastasi tähän unelmaan tarjoamalla edullisempia vaihtoehtoja omakotiasumiseen. Ajan hengen mukaisesti arkkitehtuuri oli modernia ja uutta luovaa. Arkkitehtuuria sekä ihasteltiin että kauhisteltiin.

Nyt vuonna 2020 olemme monelta osin samojen teemojen äärellä: Asuntomessut haluaa edelleen edistää hyvää asumista, erityisesti sen kestävyyttä. Näkökulmamme on asukkaan. Tavoitteemme on inspiroiden antaa oivalluksia fiksuihin asumisen ratkaisuihin. Asumisen ratkaisujen kirjo on vuosien varrella laajentunut. Enää ei puhuta pelkästä omakotiasumisesta tai arkkitehtuurista. Asuntomessuilta löytyy ideoita niin energiansäästöön, sisustukseen, eri asumismuotoihin kuin kasvimaihin – eri elämäntilanteisiin ja yksilöllisiin toiveisiin.

Tutki aikajanalta lisää, mitä muuta vuosien varrella on tapahtunut - ja mitä tulevaisuudessa voisi olla.

2020

Ikääntyneiden osuus väestöstä kasvaa voimakkaasti. Samaan aikaan digitalisaatio murtaa totuttuja toimisen tapoja. Millaisilla ratkaisuilla voisimme helpottaa arkea kodeissamme? Miten uudet palvelumuodot voisivat muokata kotejamme tulevaisuudessa?

2021

Lohja

Kaupungistuminen

Väestö keskittyy kasvukeskuksiin ja niiden laidoille, mikä muuttaa yhteiskuntaamme merkittävästi. Miten voisimme tehdä ekologisia ja ihmisen tarpeet huomioivia, monimuotoisia asuinympäristöjä?

Ikärakenteen muutos, uudenlaiset palvelut ja digitalisaatio

Ikääntyneiden osuus väestöstä kasvaa voimakkaasti. Samaan aikaan digitalisaatio murtaa totuttuja toimisen tapoja. Millaisilla ratkaisuilla voisimme helpottaa arkea kodeissamme? Miten uudet palvelumuodot voisivat muokata kotejamme tulevaisuudessa?

2020

Tuusula

2010

Kiihtyvä kaupungistuminen alkoi tiivistää suuria ja tyhjentää pieniä kaupunkeja. Ihmiset halusivat entistä laajemmin vaikuttaa oman kodin lisäksi myös muuhun asuinympäristöönsä. Ilmastoasiat nousivat myös rakentamisessa keskiöön.

2019

Kouvola

2018

Pori

2017

Mikkeli

2016

Seinäjoki

2015

Vantaan Kivistössä rakennettiin hiiltä sitova puinen kerrostalo

Valmistuessaan puukerrostalo oli Euroopan suurin. Sen rakentamiseen käytettiin kotimaista puuta.

2015

Vantaa

2014

Jyväskylä

2013

Hyvinkää

2012

Tampere

2012

Tampereella rakennettiin SOS-Lapsikylälle talo, jolla luotiin turvalliset puitteet avun tarpeessa oleville tamperelaisille lapsille ja nuorille

Espoon Kauklahdessa järjestetyt Asuntomessut herätti myös uinuvan junaseisakkeen eloon.

2011

Kokkola

2010

Kuopio

2000

Nopeasti kehittyvä digitaalinen teknologia mahdollisti uudentyyppisten yhteisöjen muodostumisen ja entistä aktiivisemman elämän. Ympäristötietoisten teknologiat kaupallistuivat, ja jättömaita ja teollisuusalueita alettiin ottaa asumisen käyttöön.

2009

Valkeakoskella passiivirakentamisesta tehtiin koko kansan asia

Messuilla rakennettiin kokonaiset kolme taloa, joiden lämmityksen energiankulutus oli nolla.

2009

Valkeakoski

2008

Vaasa

2007

Hämeenlinna

2006

Espoo

2006

Kauklahden asuntomessut näyttivät, miten kaupunki voisi kasvaa kauniisti ja kestävästi

Espoon Kauklahdessa järjestetyt Asuntomessut herätti myös uinuvan junaseisakkeen eloon.

2005

Oulu

2004

Heinola

2003

Laukaa

2002

Kotka

2001

Kajaani

2000

Tuusulassa rakentamisessa suojeltiin pohjavesiä

Tuusulan messualue osoitti, että ekologisuus on energiatehokkuutta laajempi käsite. Alue rakennettiin vanhalle soranottoalueelle, jonka pohjavedet suojattiin omalla eristekerroksella.

2000

Tuusula

1990

Käsitys hyvästä asumisesta laajeni. Perhe, ympäristö ja erityisryhmien tarpeet muuttuivat asumisessa yhä tärkeämmiksi. Tietoyhteiskunnan ensiaskeleet sekä 90-luvun alun lama vaikuttivat asumiseen voimakkaasti.

1999

Lappeenranta

1998

Rovaniemen mlk

1997

Raisio

1996

Ylöjärvi

1995

Joensuu näytti, mitä esteettömyys voisi olla

Liikkumisen erityistarpeiset kohderyhmät olivat koko Joensuun alueen suunnittelun lähtökohta. Se loi pohjaa kokonaisvaltaiselle esteettömyydelle, joka ei lopu omalle kotikynnykselle.

1995

Joensuu

1994

Pietarsaari

1993

Lahti

1992

Mäntsälä

1991

Varkaudessa esiteltiin Suomen ensimmäinen älytalo

Silloisen teknologian eturintamassa olleessa talossa oli tietoverkko ja talotekniikalla lisättiin asumismukavuutta ja turvallisuutta. Se oli siihen aikaan uutisen arvoinen asia.

1991

Varkaus

1990

Tampere

1990

Tampereen messuilla muutettiin kehräämön osia kodeiksi

Tampereen Lapinnimen kehräämö muutettiin asunnoiksi osana Asuntomessuja. Kehräämö oli ensimmäisiä Suomessa tehtyjä laajamittaisia rakennuksen käyttötavan muutoshankkeita.

1980

Elintaso nousi, maailma aukeni ja ihmiset alkoivat haluta asumiselta myös elämyksiä ja itsensä toteuttamista. Ymmärrys oman vanhan rakennusperinteen merkityksestä nousi tehokkaan rakentamisen rinnalle.

1989

1988

Turku

1987

Tornio

1986

Imatra

1985

Jyväskylässä luotiin malleja toimivalle yhteisöasumiselle

Jyväskylän asuntomessujen yhteisasumisratkaisut, pihakadut ja yhteiskäyttötilat ennakoivat jo tätä päivää ja nyt suosittua yhteisöllistä asumista.

1985

Jyväskylä

1984

1983

Kuusankoski

1982

Forssa

1981

Asuntomessut pelasti Puu-Vallilan

1970-luvulla Helsinki oli menettänyt jo Puu-Pasilan ja seuraavana purku-uhan alla oli 1910-luvulla rakennettu Puu-Vallila. Vuoden 1981 Asuntomessuille saneeratut Vallilan puutalot osoittivat, että vanhakin voi olla arvokasta.

1981

Helsinki

1980

Kuopio

1980

Kuopiossa otettiin auringosta energiaa

Kuopiossa 1980 esiteltiin paljon erilaisia aurinkokeräinratkaisuja. Messuilla osoitettiin, että energiatehokkuus ei tarkoita tylsää arkkitehtuuria tai asumismukavuudesta tinkimistä.

1970

Suuren rakennemuutoksen aika toi suomalaiset maalta kaupunkeihin ja lähiöihin. Ajan hengen mukaisesti kotien rakentaminen nähtiin teollisena massatuotantona ja suurprojektina, jonka tavoitteena oli tarjota ihmisille nykyaikaisia asuntoja. Myös ensimmäiset ympäristöaatteet alkoivat vaikuttaa rakentamiseen.

1979

Joutseno

1978

Lahti

1977

Vantaalle rakennettiin aikaansa edellä oleva ekotalo

Ekotalon energiankulutuksesta miltei 20% tuotettiin aurinkoenergialla. Asukkaita ihastutti talon viherhuone.

1977

Mynämäki ja Vantaa

1975

Hämeenlinna, Kokkola, Pori ja Vaasa

1974

Kerava

1973

1972

Kangasala

1971

1970

Tuusulan ensimmäiset Asuntomessut toivat oman tuvan, oman luvan kaiken kansan saataville

Vaikka lähiöasuminen oli suosittua, moni suomalainen halusi edelleen asua omassa talossa. Tuusulan messut vastasi tähän unelmaan tarjoamalla edullisempia vaihtoehtoja omakotiasumiseen. Ajan hengen mukaisesti arkkitehtuuri oli modernia ja uutta luovaa. Arkkitehtuuria sekä ihasteltiin että kauhisteltiin.

1970

Tuusula